Uusimmat kuulumiset

En ole kirjoittanut tätä blogia vuoteen, joten lienee aika raapustaa tänne kuulumisiani. Aloitin maaliskuussa osa-aikaisen ja palkkatuetun työn Valtimon Kehittäjät ry:ssä. Olin pari viikkoa toimistohommissa, mutta tämän koronapandemian takia pääsin etätöihin, eikä ole tarvinnut enää käydä Valtimolla saakka töissä. Olen lähinnä hoitanut tiedottamista ja laatinut erillaisia tiedotteita kylätoimikunnille. Koronan takia monet kesätapahtumat saatetaan joutua peruuttamaan ja se on näkynyt työssäni hiljaisempina jaksoina.

Tyttäreni Oona on tällä hetkellä kotona, sillä Oulun yliopistokin sulki ovensa koronan takia ja Oona on saanut opiskella etänä. Me molemmat ollaan oltu terveinä, eikä meidän asuinalueella edes ole ollut sitä koronaa.

Olen ajankulukseni kirjoittanut dekkariini jatko-osaa, joka alkaa olla pikkuhiljaa valmis. Aion vielä muokata ykkösosaa paremmaksi ja vasta sitten julkaista sen omakustanteena. Minulla on dekkari-ideoita jo kolmanteen ja neljänteenkin kirjaan, joten pystyn kirjoittamaan siitä mielenkiintoisen kirjasarjan. Tuskin enää jatkossa kirjoitan mistään muusta kuin Juho Valkaman seikkailuista.

Minun pitäisi tehdä paljon ulkohommia tänä keväänä. Polttopuita riittää vielä ensi talveksi, mutta niitä pitäisi tehdä lisää kuivumaan, jottei tarvitsisi seuraavana talvena lämmittää uunia märillä puilla. Myös joenrantaan menevä polku pitäisi kunnostaa, jotta pääsen kesähelteillä uimaan.

Tämä käyttämäni WordPress on uudistunut, joten en saa enää tasattua kirjoittamani tekstin molempia laitoja. Menee hiukan aikaa uusien ominaisuuksien opetteluun.

Tässä oli tärkeimmät ja palaan blogin pariin sitten kun on jotain uutta asiaa.

Syksyn kuulumiset

On vierähtänyt jo vuosi edellisestä postauksesta, joten lienee aika kertoa jotain uutta elämästäni. Viimeistelin keväällä dekkarini Paholaisen henkäys ja lähetin sen luettavaksi kuudelle suurimmalle kustantajalle. Olen saanut hylkäyksen jo kolmelta kustantamolta, joten kirjan tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta.  Ainakin omasta mielestäni dekkarini on hyvin kirjoitettu, vauhdikkaasti etenevä ja erittäin mukaansatempaava. Siitä tosi puuttuu kunnon loppuhuipennus, mutten kokenut sitä tarpeelliseksi, sillä rikollisten pidätys sujuu ilman vastarintaa.

Tyttäreni Oona valmistui keväällä lukiosta hyvin arvosanoin ja haki Oulun yliopistoon biologian tutkintolinjalle. Hän pääsi heti ensimmäisellä yrityksellä sinne ja vuokrasi ystävänsä kanssa kimppa-asunnon läheltä yliopistoa. Viime sunnuntaina hän muutti Ouluun rahattomana ja tietysti olen huolissani hänen pärjäämisestä omillaan. Täytyy toivoa, että hän saisi edes asumistukea, sillä senkin hakemuksen käsittely on kestänyt kelalla jo kaksi kuukautta.

Olen itse lähinnä pelaillut ESO:a ja samalla suunnitellut jatko-osaa dekkarilleni. Sen jatko-osankin kirjoittaminen mietityttää, koska ei ole varaa julkaista edes ensimmäistä osaa omakustanteena. Olen nimittäin yhä työttömänä, koska paikkakunnallani ei ole lainkaan minulle sopivia töitä. Täytin kuitenkin tuon aktiivimallin ehdot, sillä olen käynyt Tarmo-hankkeen työvoimakoulutuksessa. Sain kesällä tehtyä jopa polttopuita ja ne riittävät nyt ainakin kahdeksi talveksi.

Kohtalon sinetti julkaistu

Sain tänään kirjapainosta uusimman kirjani Kohtalon sinetti, joka on Elben tarun seitsemäs osa. Kirja myös päättää Elben tarun sarjan. Olen varsin tyytyväinen kirjaani ja sain sille mielestäni riittävän hyvän lopun. Kirjasta löytyy tarkempi esittely omalta sivulta. Aion jatkossa keskittyä aiemmin mainitsemani dekkarin kirjoittamiseen, jota on jo kirjoitettu melkein 300 sivua.

Olen ollut yli vuoden työttömänä ja tähän mennessä olen saanut täytettyä aktiivimallin ehdot. Paikkakunnallani ei kuitenkaan ole enää mitään koulutusta, johon voisin osallistua, joten en voi jatkossa täyttää aktiivimallin ehtoja ja siksi vähäiset tuloni tippuvat vieläkin alemmaksi. Siksi yritänkin julkaista tuon työn alla olevan dekkarini jonkun suuren kustantamon kautta ja sen takia siinä kirjassa on vielä paljon työstettävää.

 

Mietintätauko

Kirjoitusprojektini on tauolla, sillä on pakko mietti hiukan tuon dekkarin juonta. Olen kirjoittanut dekkaria jo 230 sivua ja tarina on loppusuoralla. Juoni on ihan hyvä ja tarina on mielenkiintoinen, mutta jämähdin kohtaan, jossa pitäisi sujuvasti siirtyä loppukohtaukseen. Siksi pieni mietintätauko on paikallaan.

Viikonloppuna oli tyttäreni Oonan rippijuhlat. Meillä kävi paljon porukkaa juhlimassa ja tarjoiltavakin oli loppua kesken. Kaikki meni onneksi ihan hyvin. Nyt Oona on kesätöissä kaupassa ja kuskaan häntä edestakaisin.

Oma aikani on mennyt pelatessa ESO:a. Kuntouttava työtoiminta loppui kohdallani ja olen siitä iloinen. Sain kesän vapaaksi ja seuraava TE-toimisto käynti on elokuussa. Haen kuitenkin kaupungilta palkkatukityötä ja saa nähdä kuinka siinä käy, mutten oikein jaksa uskoa pääseväni palkattuun työhön.

Kirjoittamisen intoa

Olen kirjoittanut kaksi viikkoa putkeen uutta kirjaa! Siirsin tuon Elben tarun suosiolla syrjään ja aloin kirjoittaa dekkaria. Sitä on nyt koossa jo yli 120 sivua eli olen kirjoittanut 60 sivua viikossa.

Kuvailen kirjassani Juho Valkama nimisen nuoremman kostaapelin elämää, joka suorittaa poliisin koulutukseen liittyvää harjoittelua Joensuun poliisiasemalla. Hän pääsee heti ensimmäisenä päivänään rikostutkijana selvittämään eläkeläisnaisen kuolemaa, joka vaikuttaa alussa itsemurhalta (juonut itsensä hengiltä). Tutkimuksien edetessä taustalta paljastuukin laajamittainen juonittelujen salaliitto.

Kirjoitan dekkarin minä-muodossa, joka tuo luonnollisesti omat haasteensa, mutta lukijan on myös helpompi samaistua Juhon vaiherikkaaseen yksityiselämään. Hän kun elää avoimessa suhteessa puolisonsa Anun kanssa ja hänellä on vielä murrosikäinen tytärkin Jenna.

Suunnittelen kirjan juonen niin, että minun on helppo kirjoittaa jatkossa lisäosia Valkaman seikkailuista. Tapahtumien taustalla vaikuttaa salainen, valtaa tavoitteleva Vasemman käden uskonnollinen lahko, johon Valkama tämän tästä törmää rikostutkimuksissaan.